BLOGI

 

KyEL – kevytyrittäjien eläkemaksulla oikeusturva paremmaksi

Kuinka moni muistaa Kazaa liten? Entä DC++:n? Molempia ohjelmia käytettiin 2000-luvun alussa myös tekijänoikeuksien rikkomiseen. Lieveilmiöt syntyivät Internetin kehittymisen yhteydessä, kun yhä nopeampi tiedonsiirto verkon yli mahdollisti myös mm. musiikin ja elokuvien striimauksen suoraan omalle koneelle. Tätä tehtiin koska verkon mahdollisuudet kehittyivät, mutta laki ja viranomaisten keinot laahasivat perässä. Lopulta kun nämä sivustot saatiin kuriin, aika oli ajanut jo niiden ohitse ja tilalle oli syntyny laillisia ratkaisuja uusine liiketoimintamalleineen kuten Spotify sekä Netflix.

Myös kevytyrittäjyyden syntymisen voi nähdä tietynlaisena vastaiskuna, tässä tapauksessa työmarkkinoiden jäykkyydelle. Jo kahdeksan vuotta sitten pohdimme työkaverini kanssa “Joustounionin” perustamista. Tämä siksi, että olimme molemmat akateemisia pätkätyöläisiä, joilla ei ollut liittoa eikä muutakaan todellista edunvalvontatahoa. Idealisoimamme joustounioni edusti sekä työnantajaa että työntekijää, jossa asiat sovittiin yhteisen päämäärän puitteissa, ei perinteisellä sulle-mulle -meiningillä. Meitä samankaltaisia, lyhyitä pätkiä ja projekteja tekeviä, joista ammattiliitot eivät olleet kiinnostuneita, oli silloin jo paljon ja näin jälkikäteen on helppo nähdä, millaiseen maahan kevytyrittäjyyden siemen on kylvetty.

Kevytyrittäjien eläkemaksut kuntoon

Tänä päivänä kevytyrittäjyys on täällä ja vahvana, vaikka ammattiliitot, vakuutusyhtiöt tai verottaja kuinka pistäisi päätään pensaaseen. Se on kasvava tapa myydä osaamistaan ja kaipaa tuekseen erilaisia instrumentteja, jotta kevytyrittäjienkin oikeusturva olisi taattu. Yksi tällainen selkeä puute on eläkkeen kerryttäminen. Työeläkeyhtiöt eivät ole huolineet kevytyrittäjistä tilitettäviä maksuja sitten vuoden 2017. Heidät on katsottu siitä lähtien yrittäjiksi. Yrittäjiksi vaikkei heillä ole omaa y-tunnusta. Jotta heidän eläkkeensä kertyy, heidän on maksettava erittäin vanhentunutta, jäykkää YEL:ä, joka ei jousta mihinkään suuntaan. Mahdollinen ratkaisu tähän olisi KyEL, kevytryrittäjän eläkemaksu, joka joustaisi ja mukautuisi työn ja laskutuksen mukaisesti. Tulorekisteri ja kehittyneet laskutuspalveluiden järjestelmät mahdollistavat sen, että palkkiosta maksettaisiin KyEL työn mukaan, ei kalenterin kuten nykyinen YEL (jota siis maksetaan yleensä samaa summaa, vaikkei laskutusta olisi kuussa lainkaan.YELin maksu jää myös kevytyrittäjän omalle kontolle, joten arvata saattaa, kuinka moni sitä oikeasti alkaa maksaan.).

Myös vakuutusyhtiöille herätys

Eläkejärjestelmän lisäksi uudistusta kaipaa kipeästi kevytyrittäjien kohdalla myös vakuutusjärjestelmä. Mitä jos kevytyrittäjä voisi toimeksiannon yhteydessä tilata tarvittavat vakuutukset nappia painamalla? Muutaman tuhannen euron arvoinen toimeksiantoremontti ja ehkä muutaman kymmenen euron vastuuvakuutus ja muita tarvittavia vakuutuksia. Ja ne kattaisivat juuri sen tehdyn työn ja niiltä osin kuin on tarpeen. Hinnoittelu on tänä päivänä mahdollista myös näin, jolloin kevytyrittäjien maksamat pienet purot kertyisivät vakuutusyhtiöiden sekä eläkevakuuttajien laariin suurina virtoina. Ja luonnollisesti synnyttäisi myös uudenlaisia, nykyaikaisia tuotteita.

Vakuutusyhtiöiden edustajat ajattelevat varmasti, että vakuutukset eivät ole leikin asia, mutta fakta on se, että juuri kukaan kevytyrittäjistä ei ole nyt oikealla tavalla, kattavasti vakuutettuja tai he luulevat olevansa kattavammin vakuutettuja kuin ovatkaan. Tässä on jollekin vakuutusyhtiöllekin koppi olla markkinoilla ensimmäisenä rakentamassa uudenlaista tapaa myös vakuuttaa työ.

 

Minna Miettunen, yrittäjä Nuotio Digital Oy

Kirjoittaja on nopeasti muuttuvan digitaalisen toimintaympäristön innokas opiskelija ja kehityksen nimeen vannova digitaalisen myynnin ja markkinoinnin asiantuntija. Elämään kuuluu bittien ulkopuolella perheen lisäksi urheilu, ystävät ja musiikki.

 

 

 

Tunnetko kevytyrittäjyyden edut ja haitat?

Kevytyrittäjiä on Suomessa eri lähteistä riippuen, noin 130 000 – 160 000. Palkansaajia Suomessa on yli 2,5 miljoonaa ja yrityksiä yli 350 000. Yksityisellä sektorilla työskentelee palkansaajista lähes kaksi miljoonaa ja yksinyrittäjiä on Suomessa yli 200 000. Potentiaalisesti kevytyrittäjien määrä tulee Suomessa kasvamaan vuosi vuodelta, sillä tuossa yli 2 miljoonan palkansaajan joukossa työ pirstaloituu ja jakautuu yhä useammin ja vie monia palkansaajia myymään osaamistaan myös työnantajan ulkopuolelle (tietenkin työnantajan luvalla) – toki usein on syynä myös pelkkä halu myydä osaamistaan, joka voi poiketa myös palkkatyön osaamisesta.

Osa-aikaisten kevytyrittäjien lisäksi kevytyrittäjistä osa myy palveluitaan päätoimisesti. Eri syistä he eivät halua perustaa yritystä, vaan mieluummin myyvät palvelunsa laskutuspalvelun kautta. Tavallaan henkilöstövuokraustoiminta on siirtymässä yhä useammalla alalla kevytyrittäjyyden suuntaan, joka kuvaa paremmin aikaamme; ihmiset haluavat hallita omaa työtään ja oman vapaa-ajan ja työn suhdetta.

Haluatko kevytyrittäjäksi? Etuna helppous ja huolettomuus

Kevytyrittäjyyden parhaimpia puolia on sen huolettomuus. Hyvä laskutuspalvelu hoitaa kaiken puolestasi; veroilmoituksista tulorekisteriin sekä vielä kaiken lisäksi palkan tilillesi kun sitä pyydät.  Kevytyrittäjänä olet myös vapaa tekemään työtäsi sen verran kuin muilta velvoitteiltasi ehdit, eikä sinulla työnantaja tai työnvälittäjä hengitä niskaan ja vaadi tekemään töitä.

Kevytyrittäjänä voit tehdä oikeastaan mitä vain työtä missä sinulla on osaaminen; sinua ei sido toimialarajoitteet.

Kevytyrittäjänä vertaile palveluita ennen valintaasi

Kevytyrittäjänä on hyvä myös ”kilpailuttaa” laskutuspalvelukin samaan tapaan kuin tilitoimistot ennen valintaasi. Näin vuoden alussa on hyvä myös aloittaa ns. puhtaalta pöydältä ja tutkailla mahdollisuuksia. Palvelukirjo on niin suuri, että sieltä löytyy varmasti jokaiselle jotakin.

 

Mauri Koskenniem, yrittäjä, 4works Oy

Mauri on toiminut pitkään yrittäjänä mm. henkilöstöpalvelu- ja ravintola-alalla sekä lisäksi hänellä on vahva osaaminen henkilöstö- ja palkkahallinnon aloilta.

 

Miten valita itsellesi sopiva laskutuspalvelu?

Jos tuntuu siltä, että laskutuspalvelua valitessasi et tiedä, kuinka vertailla eri palveluja keskenään, olet aivan oikeilla jäljillä. Kevytyrittäjä- ja laskutuspalveluja on tullut lähivuosina Suomen digitaivaalle useita ja niiden vertailu on haastavaa myös useita vuosia laskutuspalveluja käyttäneillekin.

Kuinka sitten sellaiset, jotka ovat vasta tekemässä ensimmäistä laskuaan, voivat löytää itselleen parhaan laskutuspalvelun? On olemassa muutamia asioita, joita kannattaa selvittää ennen valintaa:

  1.     Paljonko palvelu todellisuudessa sinulle maksaa ja miksi vertailu on niin vaikeaa?

Valitettavan usein, erityisesti kalliiden laskutuspalvelujen hinnastoissa kaikkia kustannuksia ei ole tuotu esiin selkeästi tai ollenkaan. Hinnastosta löytyy pelkkä palvelumaksu X % mutta sen lisäksi muut maksut on sijoitettu pienellä präntillä jonnekin muualle, eikä aina sinnekään.

Testaamalla palkkalaskurilla selvität todelliset kustannukset, ja jos on tarkkana voi saada selville myös yllättävät ”piilokulut”, joista ei ole mitään mainintaa hinnastossa. Joissakin laskureissa täytyy jopa tietää, jos on YEL-velvollinen, saadakseen selville bruttopalkasta mahdollisesti perittävän sairausvakuutusmaksun (1,66%) osuuden.

Mikä ihmeen YEL-velvollinen?

Jos termi ei ole tuttu, niin kevytyrittäjä on YEL-velvollinen siinä vaiheessa laskutuskautta, kun laskutuksen (alv 0%) kokonaismäärä ylittää YEL-vakuutusrajan, joka on tänä (2020) vuonna 7958,99 euroa. Kun laskutus ylittää tuon rajan ja jos bruttopalkasta ei ole siihen mennessä peritty sairausvakuutusmaksua (1,66%) joutuu laskutuspalvelu perimään sen verottajan sääntöjen mukaan takautuvasti.

Saat helposti selville mitä sinulle jää käteen, laittamalla laskuttamasi summan ja kaikki samat parametrit eri palveluiden palkkalaskureihin. Se mitä eri palveluissa jää käteen jääväksi summaksi, kertoo sinulle totuuden. Erilaiset palkkiot ja lisämaksut tulevat näkyviin palkkalaskureilla, myös se, että kaikkiin laskutuspalvelun perimiin maksuihin, kuten esim. palvelumaksu, lisämaksu, tapaturmavakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu ym. tulee AINA + alv 24% päälle. Jos palvelumaksu on ilmoitettu olevan 5% palkastasi peritään todellisuudessa 6,2%.

  1.    Tarvitsetko edullisen ja toimivan laskutuspalvelun vai brändätyn yhteisön ympärillesi?

Yrityksen vaikuttamismedian ja brändin rakentaminen maksaa, ja jos laskutuspalvelu on vahvasti esillä joka puolella, se vaatii tukuittain riihikuivaa rahaa – ja se kaikki maksetaan kevytyrittäjien palkkiomaksuilla.

Jos haluat saada edullisen ja nopeasti palkkaa työstäsi maksavan palvelun, tuijota mieluummin palkkalaskurin lukemia kuin palvelun ilmoittamien ajansaatossa kertyneiden laskuttajien määrää.

Millainen palvelu minulle sopii?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Raija Wirkkala-Blomster, yrittäjä, 4works Oy

Kirjoittajalle avoimuus ja kerronnan läpinäkyvyys ovat kirjoittamisen lähtökohta ja periaate, joista ei voi tinkiä.

Elämään kuuluu yrittäjyyden vastapainona perhe ja ulkoiluharrastukset sekä suuri kiinnostus luontoa ja eläinmaailmaa kohtaan.

 

Uudenvuodenlupauksista tekoihin: tee kevytyrittäjän “bujo” eli yhdistä työkalenterisi osaksi päiväkirjaasi

Olet ehkä kuullut trendikkäistä bujoista eli bullet journalista. Bullet journal on yhdistelmä kalenteria, päiväkirjaa ja tehtävälistoja. Bujosta on käytetty nimitystä “hektisten ajatusten konmaritus” eli monella on ongelmia järjestellä monimutkainen henkilökohtainen elämä, jossa on monia erilaisia osapuolia ja tapahtumia ja niiden hallinta on hankalaa. Ratkaisuksi tähän on Ryder Carroll kehittänyt bujon.

Kevytyrittäjät ovat usein henkilökohtaisen osaamisen myynnin mestareita; moni tekee sitä osana palkkatyötään tai rakentaa kevytyrittäjänä esimerkiksi henkilöbrändiä. Monasti kevytyrittäjän työ ja henkilökohtainen elämä ovat niin saumattomasti kiinni toisissaan että niiden erotteleminen on haastavaa, jos ei jopa mahdotonta. Mikä onkaan luonnollisempaa yhdistää päiväkirja, to do -listat ja työkalenteri samaan kirjaan kuin bujo – samaa tapahtuu jo nyt digitaalisessa muodossa monen Google-kalentereissa eri värisinä kalentereina.  

Kevytyrittäjän bujo helpottaa elämän organisoimista – samalla se toimii myös ns. kevytyrittäjän strategiana

Bullet journalin voi rakentaa mihin tahansa tyhjään kirjaan tai vihkoon. Kevytyrittäjällä harvoin on samanlaista strategista lähestymistapaa kuin yrittäjällä ja monilla puuttuu ihan perusdokumentit kuten liiketoimintasuunnitelmat, strategiat ja visiot. Luonnollisestikin näin koska työtä tehdään usein kevyemmin ja muun työn ohessa. Siksikin bujo on erinomainen tapa lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla ja rakentaa nämä liiketaloudelliset “asiakirjat” bujon muotoon. 

Tee se näin – Rakenna oma kevytyrittäjän bujo
  1. Pohdi mikä on bujosi päätehtävä eli tavallaan visio ja missio yhdistettynä: mitä haluat sillä saavuttaa ja mitä se sinulle antaa kevytyrittäjänä ja ihmisenä. 
  2. Rakenna sisällysluettelo; bujostasi on hyvä löytyä tavoitteet, vastuut, pitkän aikavälin tavoitteet (Future log), kuukausittaiset tavoitteet (Monthly log) sekä päivittäiset tehtävät (Daily log). 
  3. Käytä mielikuvitusta ja rakenna bujosi meditatiivisesta näkökulmasta. Tarkoituksena on, että bujosi järjestelee ja luo elämääsi rakennetta ja tukee kehittymistäsi kevytyrittäjänä ja myös ihmisenä. Apua bujon rakentamiseen ja perusperiaatteisiin saa esimerkiksi täältä. 

 

Minna Miettunen, yrittäjä Nuotio Digital Oy

Kirjoittaja on nopeasti muuttuvan digitaalisen toimintaympäristön innokas opiskelija ja kehityksen nimeen vannova digitaalisen myynnin ja markkinoinnin yrittäjä. Elämään kuuluu myös bittien ulkopuolella perheen lisäksi urheilu, ystävät ja musiikki.

 

SWOT – Paras joululahja itsellesi? Tunnista oman osaamisesi vahvuudet ja työsi heikkoudet

Joulu on perinteisesti antamisen ja hyvän mielen aikaa, jolloin pohditaan seuraavan vuoden haasteita ja mahdollisuuksia ja samalla mielessä ehkä muhii ajatus uuden palvelun lanseerauksesta tai ehkä yhden osa-alueen tiputtamisesta pois repertuaarista huonon kannattavuuden vuoksi. Kevytyrittäjänä tai pienyrittäjänä harvoin on aikaa pohtia asioita kovin raskassoutuisesti erityisesti jos työtä tekee osa-aikaisesti tai ilman omaa yritystä. Tällöin pieni katsaus oman osaamisen ja työympäristön tekijöihin voi jo antaa itselle näkemystä, mihin suuntaan omaa liiketoimintaansa tai myyntiä kannattaa kehittää.

Omat sisäiset vahvuudet ja heikkoudet

Perinteinen SWOT-analyysi rakentuu neljään osioon, jossa vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä kehittämisosioita ja mahdollisuudet sekä uhat ulkoisia. Vahvuuksiin ja heikkouksiin voi vaikuttaa helpoiten itse; vahvuuksista kannattaa rakentaa yhä vahvempia ja selkeämpiä palveluita kun taas heikkouksia kannattaa yrittää parantaa esimerkiksi kouluttautumalla. Esimerkiksi:

Vahvuus: Pikkutarkka viimeistelijä → Ratkaisu:  Myy laatua
Heikkous: Hidas tekijä koska niin tarkka → Ratkaisu: Anna toimitusajat ja kerro ne rehellisesti asiakkaallesi

Ulkoiset vaikuttimet eli mahdollisuudet ja uhat

Ulkoiset tekijät eli mahdollisuudet ja uhat ovat asioita, joihin et voi suoraan omalla toiminnallasi vaikuttamaan. Voit tiedostaa olemassa olevat mahdollisuudet ja hyödyntää niitä omassa liiketoiminnassasi. Samalla periaatteella sinun on hyvä tunnistaa omassa yritys- tai kevytyrittäjätoiminnassasi ulkoiset uhat, jotka voivat merkittävästi heikentää liiketoimintasi kannattavuutta tai olla jopa eksistentiaalisia uhkia. Esimerkiksi:

Mahdollisuus: Saman alan tekijöitä vähän → Ratkaisu: Markkinoi enemmän palveluitasi
Uhka: Huono kate → Ratkaisu: Vertaile eri palveluita keskenään ja tunnista sudenkuopat eli katteen syöjät

Kun olet rakentanut oman yritystoimintasi SWOTin, sinun on helpompi jatkaa kannattavalla ja kehittävällä yrittäjän tai kevytyrittäjän tiellä myös ensi vuoteen. 

Turvallista ja rauhallista pyhien aikaa kaikille!

 

Korvatunturin pitkänlinjan kausiyrittäjä

Kirjoittaja on nähnyt yhteiskunnallisen muutoksen vuosien varrella, jolloin on siirrytty yhä enemmän suurista lelukasoista kohti aineettomia ja sähköisiä lahjoja. Näin ollen omakin kausiluonteinen työ on saanut uudenlaisen kevennyksen taakkaan.

 

Kevytyrittäjyyspalveluiden villi länsi – vertailu kannattaa

Tällä hetkellä Suomessa on useita kevytyrittäjyyspalveluita, joissa tekijät voivat laskuttaa palveluitaan ilman yritystä. Moni laskutuspalvelu on syntynyt digitaaliseen toimintaympäristöön siitä yksinkertaisesta syystä, että työelämä on muuttunut yhä enemmän toimeksiantomaisempaan suuntaan, jossa tehdään lyhyitä keikkoja itsenäisesti henkilö/yritys yrityksille tai kotitalouksille. Tulorekisteri ja pankkien kehittyneet mobiiliaplikaatiot mahdollistavat sen, että laskujen maksu on nopeaa ja kaikki lakisääteiset maksut on helposti ilmoitettavissa/kerättävissä suoraan palkasta tai työsuoritteesta. 

Koska toimintamalli on suhteellisen uusi, käytännöt eri palveluiden välillä eroavat suuresti. Ole siis tarkkana, mistä todella maksat ja mitä oikeasti saat.

Mitä palvelu sinulle todellisuudessa maksaa? Palvelumaksu käytännöt ja arvonlisäverojen ilmoitustavat vaihtelevat suuresti

Palvelumaksu on aina arvonlisäverollinen. Silti jokainen palvelu ilmoittaa omat laskutuspalvelun palkkiokäytännöt eri tavoin. Suurin osa ilmoittaa palkkion + alv 24%, ja tuo alv on saatettu jopa piilottaa jonnekin toiseen kohtaan pienellä printillä. Vaikka todellinen kevytyrittäjäpalvelun palkkion suuruus on tietenkin 24% suurempi kuin ilmoitettu hinta. Huomion arvoista on myös se, että perinteisenä kevytyrittäjänä joudut aina perimään asiakkaaltasi laskussa alvin, koska laskutat laskutuspalvelun piikkiin, muttet koskaan saa siitä tulevia vähennyksiä, kun et ole yrittäjä. 


Mitä palvelu todellisuudessa sinulle antaa / miten toimintasi on vakuutettu? Ota asiasta helposti selvää

Kevytyrittäjäpalveluiden tapa ilmoittaa omista palkkioistaan tosiaan poikkeaa toisistaan, jolloin vertailu on tulevalle laskuttajalle hankalaa. Vinkkinä on, että kannattaa testata samoilla laskutusluvuilla ja ennakkoveroprosentilla laskutuspalveluiden palkkalaskuria. Se kertoo totuuden käteenjäävästä summasta.

Ongelma on myös se, että palveluiden asiakkaat luulevat olevansa paljon kattavammin vakuutettuja kuin ovatkaan. Tämä ei johdu palveluiden pahuudesta tai asiakkaiden tyhmyydestä vaan vakuutusyhtiöiden jäykkyydestä ja kiinnostuksen puutteesta luoda helposti ostettavia, lyhytaikaisia vakuutuksia myös kevytyrittäjille. Usein vastuuvakuutukset esim. kattavat vain tiettyjä tapauksia tietyillä toimialoilla, jolloin juuri sinun tekemä työ juuri sille asiakkaalle, ei välttämättä ole listalla. Saat selville sen helposti, kun kysyt oman laskutuspalvelusi asiakaspalvelusta, onko juuri sinun alasi vakuutettu ja millaisissa tapauksissa.

Vertailu kannattaa aina – voit säästää merkittävästi ja samalla ota selvää siitä, mitä todella saat ja miten sinut on vakuutettu.

Minna Miettunen, yrittäjä Nuotio Digital Oy

Kirjoittaja on nopeasti muuttuvan digitaalisen toimintaympäristön innokas opiskelija ja kehityksen nimeen vannova digitaalisen myynnin ja markkinoinnin yrittäjä. Elämään kuuluu myös bittien ulkopuolella perheen lisäksi urheilu, ystävät ja musiikki.

 

Poseidon.works – uusi mielenkiintoinen toimeksiantopalvelu kaikille toimialoille

4works Oy kevytyrittäjä- ja laskutuspalvelu on kehittänyt uuden tekoälyä hyödyntävän toimeksiantopalvelun Poseidon.worksin (tuttavallisemmin “posse”). Poseidon.works ehdottaa toimeksiannon jättäjille parhaiten toimeksiantoa vastaavia tekijöitä suoraan 4eze.works laskutuspalvelun käyttäjistä. 

Jos haluat saada itsellesi mahdollisimman sopivia ehdotuksia, liidejä, tulevista työtehtävistä, rekisteröidy 4eze.works -laskutuspalvelun käyttäjäksi ja aktivoi Poseidon käyttöösi. Saat tiedon potentiaalisesta toimeksiannosta aina myös sähköpostiisi. 

Kun olet tutustunut toimeksiantoon, sinun tulee merkitä, oletko kiinnostunut siitä vai et. Jos et reagoi liidiin 24 tunnissa, se katoaa ehdotuksistasi. Voit jättää toimeksiantoon samalla myös tarjouksen. Toimeksiantaja näkee työprofiilistasi vain sen, mitä olet itse palveluun syöttänyt. 

Poseidon.works on helppo ja mielenkiintoinen tapa löytää uusia työtehtäviä ja mikä parasta – 4eze works hoitaa kaiken byrokratian puolestasi.

 

Raija Wirkkala-Blomster, yrittäjä, 4works Oy

Kirjoittajalle avoimuus ja kerronnan läpinäkyvyys ovat kirjoittamisen lähtökohta ja periaate, joista ei voi tinkiä.

Elämään kuuluu yrittäjyyden vastapainona perhe ja ulkoiluharrastukset sekä suuri kiinnostus luontoa ja eläinmaailmaa kohtaan

 

Tulorekisteri

Verohallinnon sivulta lainattua

Työnantajat ilmoittavat työntekijän ansiotulot tulorekisteriin

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Työnantajat tai muut suorituksen maksajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Muita suorituksen maksajia ovat esimerkiksi yhdistykset, säätiöt, yhtymät ja asunto-osakeyhtiöt.

Tulorekisteri korvaa palkkojen vuosi-ilmoitukset, jotka nykyisin annetaan Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuuttajille. Tiedot annetaan yhdellä ilmoituksella yhteen keskitettyyn rekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten. Viimeiset palkkatietojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuutusyhtiöille annetaan vuodelta 2018.

Mitä tietoja tulorekisteriin ilmoitetaan?

Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava.

Vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Vuodesta 2020 alkaen ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot.

Ketkä käyttävät tulorekisterin tietoja?

Tulorekisterin tietoja käyttävät ne, joilla on siihen lain perusteella oikeus. Tietoja saa käyttää vain siinä laajuudessa, kuin laki määrittelee.

Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien:

Verohallinto
Kela
Työttömyysvakuutusrahasto (TVR)
Työeläkelaitokset
ETK

4ezen uusin palvelu käynnistyy tänään

Nyt voisimme kehua olevamme “Täyden palvelun talo”. Saimme valmiiksi uusimman palvelumme, BASIC-laskutuspalvelun.

Uudessa BASIC-palvelussa laskutat ilman omaa yritystä

4ezen uusin tulokas on suunnattu niille, jotka laskuttavat ilman omaa yritystä yli 10 000 euroa vuodessa. BASIC-palvelussa laskutetaan arvonlisäverolla, eli laskuihin lisätään oman toimialan mukainen arvonlisävero (ALV 0 – 24%).

Myös uuden BASIC-palvelun käyttö on edullista

Basic-palvelumaksu on vain 3,0 – 4,5% sisältäen ALV 24%.

Laskutuksen voi aloittaa LITE-palvelussa ja jatkaa BASIC-palvelussa

Kyllä. Vaikka tiedät, että laskutuksesi ylittää 10 000 euroa vuodessa voit halutessasi aloittaa laskutuksen LITE-palvelussa ja laskuttaa ilman ALV:a 10 000 euroon saakka ja kun laskutuksesi ylittää kuluvan vuoden aikana 10 000 euron rajan voit jatkaa laskutusta BASIC-palvelussa, jossa laskuihisi lisätään toimialasi mukainen ALV.

Tervetuloa tutustumaan uuteen palveluun!

-Raija

© 4works Oy 2019
All Rights Reserved.